Mikä timantti on Timanttikaupan luonne Tutkimusvälineet Hiontamuodot Laatuluokitus
Paino Väri Puhtaus Hionnan laatu Jalokivilaboratoriot Synteettinen timantti Timantin jäljitelmät Käsittelymenetelmät Konfliktitimantit Ostovinkkejä Ostaminen internetistä Kuinka saada näpeilleen Jalometallit Palvelun toimintatapa Mistä lisää tietoa?
  Käsittelymenetelmät - Säröjen lasitäyttö Heikkolaatuisten timanttien säröjen ja lohkeamien täyttäminen lasin tapaisilla materiaaleilla yleistyi 1990-luvun alussa. Tämän käsittelymenetelmän kehitti Israelilainen Zvi Yehuda vuonna 1982. Oikein valittu lasiseos on avainasemassa, jotta säröt saadaan mahdollisimman näkymättömiksi. Käytettyjen lasityyppien taitekerroin on mahdollisimman lähellä timantin taitekerrointa, jolloin materiaalien välinen raja "katoaa" näkyvistä. Paksuina kerroksina lasityypit ovat hieman kellertäviä ja saattavat vaikuttaa kiven väriluokkaan alentavasti. Useimmiten säröt ja sitämyöten myös lasikerrokset ovat kuitenkin erittäin ohuita. Lasitäyttöä ei voida pitää pysyvänä käsittelymenetelmänä. Se saattaa tuhoutua esimerkiksi kultasepän ultraäänipesurissa tai juotostöiden yhteydessä. Toisin kuin laserporattujen kivien kohdalla, GIA ja monet muut laboratoriot eivät suostu luokittelemaan lasitäytettyjä kiviä, mutta EGL luokittelee esim. Yehudan valmistamat kivet. Muista, että tässä käsittelyssä ei ole mitään laitonta, kunhan se kerrotaan asiakkaalle. Saatat jopa saada lasitäytetyn tai laserporatun + lasitäytetyn timantin kokoonsa nähden edullisesti, jos käsittelyt eivät häiritse sinua. Lasitäytteen havaitseminen voi joskus olla vaikeaa. Kiveä on käänneltävä ja tutkittava mikroskoopilla tai luupilla kaikissa asennoissa, ja eri suunnilta tulevassa valaistuksessa. Tietyssä kulmassa lasikalvo saattaa näyttää voimakkaan värilliseltä. Tämän niinkutsutun flash-efektin tyypillisimmät värit ovat purppura ja vihreä. Ilmiö johtuu ohutkalvossa tapahtuvasta valon interferenssistä. Interferenssi on valoilmiö, jossa ohuen kalvon läpi kulkenut ja sen pinnalta heijastunut valo kohtaavaat siten, että jotkut värit sammuvat ja toiset vahvistuvat. Sama ilmiö nähdään esimerkiksi vesilätäkön pinnalla olevassa öljykalvossa tai saippuakuplien pinnalla. Flash-ilmiö täytyy oppia erottamaan timantin luonnollisesta dispersiosta eli tulesta, joka tarkoittaa valkoisen valon jakautumista eri sateenkaaren väreihin. Yksi hyvä keino on käyttää mikroskoopissa loisteputkilampun tuottamaa hajavaloa, jolloin dispersiota ei juuri esiinny. Kunhan flash-ilmiön on oppinut toteamaan, se on melko varma merkki lasitäytöstä. 
|
