 |
|
 Mikä timantti on
Timanttikaupan luonne
Tutkimusvälineet
Hiontamuodot
Laatuluokitus
 Paino
Väri
Puhtaus
Hionnan laatu
Jalokivilaboratoriot
Synteettinen timantti
Timantin jäljitelmät
Käsittelymenetelmät
Konfliktitimantit
Ostovinkkejä
Ostaminen internetistä
Kuinka saada näpeilleen
Jalometallit
Palvelun toimintatapa
Mistä lisää tietoa?
|
|
|
 Kalansilmäilmiö ('Fish-eye')
HUOM: Tämän sivun sisältämä informaatio on tarkoitettu lähinnä alan ammattilaisille. Jos se tuntuu liian monimutkaiselta, voit hyvällä mielellä palata takaisin ja jatkaa hionnan luokitteluun tutustumista.
Kalansilmäilmiön aiheuttaa kiven reunuksen kuvan heijastuminen taulun alueelle, jolloin kivessä näyttää olevan suuri rengasmainen sulkeuma. Ilmiön yleisin aiheuttaja on liian matalaksi hiottu alaosa. Sen näkyvyyttä vahvistaa tavallista kookkaampi taulu ja paksumpi reunus. Jos reunus on hierretty, rengas näkyy erityisen selvänä valkoisena renkaana taulun alueella.
Kalansilmäilmiöllä ei tarkoiteta niin matalaksi hiottua alaosaa, että taulun lävitse katsottaessa nähtäisiin kiven alla oleva tausta (ikkuna). Ilmiö tulee esiin jo muutaman asteen tavanomaista hiontaa pienemmällä alaosan kulmalla, kaukana ennen kriittisen kulman saavuttamista.
Valon kulku kuvan esimerkissä:
Valo saapuu kohtisuorassa kiven taulua kohden. 17% valosta heijastuu kiven pinnalta (kiilto), 83% valosta jatkaa kiven sisään muutamatta kulkusuuntaansa.
Kun valonsäde kohtaa ensimmäisen alaperusviisteen, sen tulokulma on 37,45°. Koska kulma on suurempi kuin timantin kriittinen kulma (24,5°), valonsäde ei pääse ulos kivestä, vaan tapahtuu sisäinen kokonaisheijastus.
Kun valonsäde kohtaa kiven reunuksen lähes kriittisessä kulmassa, 68% kokonaisenergiasta poistuu kivestä, 15% heijastuessa polaroituneena kiven sisään (sisäinen osittaisheijastus). Seuraavat kaksi heijastusta ovat selvästi loivassa kulmassa, mutta viimeisessä rajapinnassa tapahtuu vielä osittainen heijastus ja valon polarisoituminen.
 Valonsäteen kulun käänteisyys
Polarisoituvia heijastuksia lukuunottamatta valonsäteen kulku voidaan esittää käänteisenä. Tämä tarkoittaa sitä, että yllä olevan kuvan reunuksesta karkaava valonsäde (68%) voidaan ajatella myös tulosäteenä (timanttiin saapuu valoa useimmiten lähes joka suunnasta), jolloin reunuksen kuvan peilautuminen taulun pinnalle selittyy.
Kuinka matala alaosan tulisi olla, jotta valo karkaisi kiven alapuolelta?
Vastaus on sama kuin timantin kriittinen kulma. Näin matalaksi hiottuja kiviä ei juuri markkinoilta tapaa. Kuvassa alaosan hiontakulma on puoli astetta pienempi kuin kriittinen kulma. Tällöin kaikki valon aallonpituudet karkaavat kiven alaosasta. Huomaa, että kuitenkin tässäkin tapauksessa osa säteistä polaroituu ja heijastuu kiven sisään. Ainoastaan noin puolet valosta karkaa kiven alaosasta ensimmäisen heijastuksen yhteydessä.
 Tämä kuva on jo ansainnut eläkkeelle siirtymisen
Oheisen kuvan mukainen valon kulku on liian yksinkertainen ja perusteiltaan väärä esitys siitä, mitä alaosaltaan matalissa timanteissa tapahtuu.
Esitys saattaa päteä osittain joidenkin matalamman taitekertoimen omaavien kivien kohdalla, mutta timantin todella alhainen kriittinen kulma ei salli valon karkaamista kovinkaan helposti.
|
|
|
